Kevät! Vai onko?

Missäs sitä on lusmuiltu? Miksei oo blogia päivitelty?

Ooops, onpas alkanut kevät niin vauhdilla että on elelty hiljaiseloa täälä blogin pualella. Muuten ei kyllä oo ollu ollenkaan hiljaiseloa.

Nakkikoiran nivelrikkojuttujen vuoksi otettiin ja käytiin koirahierontakurssilla, mikä oli ihan turha reissu! Tulipa ainakin seikkailtua julkisen liikenteen menopeleillä; metrolla, lähijunalla ja ratikalla, kaikki on nyt testattu, nii ja bussillakin vähäsen. Ja totutusti hyvinhän nua on menny :) Mutta ite se hiton kurssi! Ei opittu yhtään mitään! Vähäsen siinä katteltiin koirien rakenteita, ilman mitään perehdytystä et mitä niistä pitäis katsoa, lisäksi kaikki koirat oli eri rotuisia ja ihna täysin eri rakenteisia! Hirveeen helposti kokematon silmä löytääkin sen onko kulmaukset hyvät corgilla ja kiinanharjakoiralla, joo-o. No saatiin ainakin kehuja koulutuksen pitäjältä että Jagupoijjalla on tooodella hyvät ja irtonaiset, pitkät liikkeet ja erinomaiset kulmaukset. Hierontaosiota en edes kommentoi kun sitä ei ollut melkeen nimeksikään. Kyllä lähti tulista palautetta kurssijärjestäjälle. 

No se siitä, onneksi emäntä ei kiukuspäissään kirjoottanu siitä postausta tänne, silloon ei kellään olis ollu kivaa :D Sai sieltä sentäs jotain kuvasatoa:

Ahkera opiskelija

Yllättäen ollaan reissailtukin tuola lahden takana, iloksenne pari maisemakuvaa näköalapaikalta. Leikittiin turistia, niihän me ollaankin, kai.

Tua kuvailulenkki oli kääpiöjalkaaselle eläimelle liikaa, eikä siitä ollut emännälle seuraa enään loppupäiväksi. Se vaan nukkui ketarat pystyssä keskellä lattiaa. Sitten kun alkoi näyttää elon merkkejä alkoi ilkeä emäntä koittaa leikittää koiraansa. Tulos oli aika laiskaa.

Ollaanhan me siälä aika reippaitakin oltu ja käyty jopa urheilupuistos jumppailees, se ei Jaagerin mielestä ollut kuitenkaan mikään paras idea. Vieressä oleva koirapuisto ois varmaan houkuttanu enemmän.

Reissaaminen on rankkaa,
laivan kennelin kova lattia on luksusluokan matkustamista.
 Not.

 Stadissa ei oo kauheesti maininnan arvoista tapahtunut emännälle ja kookieläimelle, tai ei ainakaan muista että olis :D Siksi kuva/videokooste sekalaisesta vammailusta, olkaatten hyvät!

High five!

Ensin oli kevät ja aivan mahtavaa

takatakatakatakatalvi! 

Kevätvammatus, taas. Miksei koirani ole normaali?

 Ja taaaaas myö ollaan tultu Tallinnasta! :) On hauskaa kun emäntä vois kävellä länsisatamaan ja lauttaan vaikka silmät kiinni kun Jaagerloinen osaa reitin ja rutiinin ihan täydellisesti. Enään ei ees ihan niin kovasti esitetä marttyyria siinä vaiheessa kun pötkökoira jätetään kennelin häkkiin matkan ajaksi. Pöh, ei tarttis esittää kun emäntä yrittää tehä koiransa olon mahdollisimman mukavaksi. On pehmeetä alustaa, raikasta vettä, nameja ja puruluu. Viime kerralla sitten koirasein päätti vetää shown luunsa kanssa kun koitimme poistua laivasta. Jaagerin oli ihan pakko saada kanniskella luutaan laivalla, kieriskellä kokolattia matolla ja paiskoa luuta ihmisjoukossa. Ihanaa.

Tallinnassa piti sitten taas hakea ekinokkoosihäätö elukkalääkäriltä, voi voi, tämä reissu ei mennyt ihan putkeen. Reilun tunnin reissusta tulikin 3h reissu :D ongelmakohtia ilmeni kolme: 1. melkein perillä Västriku loomakliniikillä emäntä huomasi että lähtökiireessä oli koiran passi jäänyt asunnolle. Fuck. noh, emäntä otti ja juoksi sellasen reilun 2km takasin, reilu 10min se otti. Mieshenkilö jäi jatkaan matkaa koiraeläimen kanssa kohti eläinlääkäriä. Kun emäntä suhautti taksilla takaasin ilmeni ongelma nro2. Lekuri olikin kiinni, vaikka sen piti olla auki vielä 20min. Parin puhelun jälkeen klinikan omistaja lähti itse tulemaan paikalle jotta saadaan koiralle napit naamaan ja eläin laillisesti takaasin suomeen. Kun koiralle oli saatu tabut syötettyä, tuli eteen ongelma 3. Ihmisillä ei ollut käteistä, ja vain käteismaksu onnistui koska kassa oli kiinni. Siinäpä sitten koko lössi hyppäsi eläinlääkärin autoon ja suunnattiin pankkiautomaatille. Lääkäri sai rahansa ja seurueemme pääsi aloittamaan kävelymatkan takaisin kotiin. Se onnistui onneksi ongelmitta. Tai no, seurueen nelijalkainen kulkija alkoi ontumaan. Great.

Että sellaanen reissu. Siitä piti palautua. Mahdollisimman ahtaassa paikassa piilossa maailmalta.

Loput lenkit Tallinnassa olikin sitten ihan vain maksimissaan 20min ettei elukan jalka rasitu. Eka takapakki sitten nivelrikkodiagnoosin jälkeen. Tällä hetkellä ei enään onnuta niin pahasti, ollaan tääl suamen pualella nyt menty ihan niin että jokatoinen päivä on pidempi lenkki (1-2h) ja joka toinen päivä on lepo päivä, eli vain pieniä max20min lenkkejä. Mutta palataas nyt hetkeksi Tallinnaan!
Emäntä löysi stoccalta ihan mahtavaa mehua!! Sitä oli pakko ostaa ihan vain pullonkorkin takia!! :) oli pullon sisältökin kyllä ihan hyvää, terveysmehua, nami nam.

Corgis RULE!!

 Seuraavaan kuvaan on hyvä lopettaa tämä postaus. Eräänä tylsänä hetkenä työaamuna emäntä surffaili pinterestissä (aijjaijjai..) ja löysi ihan mahtavan korun kuvan!!

TAHTOO!

Ja nyt emäntä voisi herätellä taas kerran keskellä lattiaa nukkuvan koiraeläimen. Se väsyi kun piti niin kovasti esiintyä vieraille jotka kävääsi taas Turusta asti! Oi kun olikin kiva nähdä heitä! :) No joo, mutta tää ihminen ja toi eläin suuntais nyt lenkille sateiseen stadiin.

Terveyskuulumisia

Tulipas sitten käytyä kookieläimen kanssa Tallinnassa eläinlääkärillä. Miekkonen Tallinnasta ilmoitti että Jagu oli alkanut ontua ja se ei mennyt ohi. Jaagerilla on aiemminkin ollut muutama ontumistapaus, mutta ne on menneet ohi muutamassa tunnissa, joten oon kuitannut ne rasituksena ja vähän keventänyt liikuntaa ja hieronut koiran läpi.

Nooh, nyt kuitenkin ontuminen jatkui muutaman päivän. Onneksi olin menossa Tallinnaan kyläilemään pariksi päiväksi ja sain vietyä koiruuteni eläinlääkäriin sielä. (Oli muuten ihan sika halpaa!) Sielä olikin sitten mukava asioida englanniksi :) Jagusein näytti niin surkealta ontuessaan etutassuaan ja oli haluton lenkkeilemään. Virtaa olis kyllä ollut riehua ja leikkiä ja hyvä ettei koko elukka tärissyt innostuksesta kun olis halunnut heitellä luuta ja paiskoa leluja ja juosta pihalla. Mutta pienikin nopeampi liike ja jalka muistutti kivulla ja kooki meni maate :(

Saatiin sitten het maanantaille elukkalekuri aika. Ja eihän se sielä tietty ontunut kun oli niiiiiiin kivaa olla jossain ja mitä tääl on ja mikä haisee ja kuka tuo on ja missä mää oooon?? Lääkäri sitten vähä taivutteli nakkikoiran koipia ja löytyhän sieltä yks aristava liikesuunta. Ja diagnoosiksi saatiin sitten alkava nivelrikko. Voi paska.
Oli sitten ihan pakko kysyä myös sitä että onko jagumakkara lihava vai sopiva. Lääkäri sanoi että kun oli nähnyt Jaagerin odotushuoneessa, oli hän kattonu et tuo on kyllä ylipainoinen. Mutta kun oltiin tultu toimenpidehuoneeseen, olikin J näyttänyt hyvältä, kylkikaari näkyi ja kylkiluut tuntui vain silittämällä. Totesi että Jagu on vain isoluinen :D

No mutta joo. Jaager sai sitten viikoksi tulehduskipulääkkeen ja lenkitystä vain pakolliset pissalenkit. Sitten kun lääkekuuri on ohi, jos ontuminen on loppunut, saa aloittaa lisäravinteet nivelten hyvinvoinnin ylläpitoon. Eli siis glukosamiini, MSM ja kondroitiinisulfaatti kehiin. Emäntäpäs kävääsikin sitten tänään hakemassa Cartivet+MSM jauheen testiin. Pisti sen pakettiin uuden kuivaruuan kokeiluerän kanssa ja lähetti Tallinnaan. Nyt on tässä tosin parin päivän aikana kaivettu kaikki mahdollinen tieto nivelrikon ruokavalio sekä liikunta hoidosta. Liikunta on nyt aluksi rajoitetumpaa, vain max 20min kävelylenkkejä 3-4xpäivässä ja siitä lähetään pikkuhiljaa pidentään. Välillä tietty rauhallisemmin taas. Koitetaan ettiä Jagun rajoja. Ulkoilun pitäis olla mahdollisimman monipuolista ja erilaisissa maastoissa jotta lihakset pysyy hyvinä ja tukee niveliä. Sitten kun Jaager-rakas palaa Suomeen (mikä tapahtuu toivottavasti kolmen viikon päästä!!!) saa emäntä ruveta kunnolla suunnitteleen kuntoutusta ja ylläpitoa :) Ruokavalioonkin voi tulla ehkä muutoksia. Mutta nyt mennään näillä: aamuisin ja iltaisin pari desiä kuivaruokaa+ 2rkl raejuustoa+ lohiöljyä+ 1/2 mitallista Cartivet jauhetta+ vettä. Kuuden viikon jälkeen Cartivetin määrää lasketaan sitten ylläpito annokseksi.

Huh huh. Nyt emäntä alkaa opiskella koiran lihaskunnon kasvattamista, jokin muu laji täytyy nyt keksiä kun sattuneesta syystä canicross ei ole enään kovinkaan suositeltavaa.

Nii joo ja sain juuri uutisen että Jaager ei enään onnu!!! Jeeee!