Pääsiäisreissaalut

Tässä tuleepi megakuvapostaus pääsiäisreissailuista :) Otettiin ja karattiin pääsiäislomalle pohjanmaalle jo pari päivää ennen pyhiä jotta kerettiin tavata immeisiä ja vähän lomaillakin. Tai no, emäntä tapas ihmisiä ja kookieläin jätettiin Ylistaroon ihmettelemään. Mutta ennen reissua piti valmistautua!

Harjasin koiran ja yhtäkkiä niitä olikin kaksi.
(Ja tosta elukasta lähtee karvaa viäläkin!) 

Oli oikein luksusta matkustaa junalla ihan normaalina arkipäivänä, lemmikkivaunu oli miltei tyhjä! Mutta normi reissuunlähtövammatukselta asemalla ei tietty voinu välttyä.

Perillä kohdattiin kummia kissaelukoita

 Joku on joskus ihmetellyt että emäntä saa tuosta nakkikoirasta "aina niin hienoja kuvia" jne. No totuus tulee seuraavassa kuvasarjassa. Idioottia koiraeläintä, etenkin corgia kuvatessa, on hyvä omistaa ison muistikapasiteetin omaava kännykkä tai kameran muistikortti, herkkä liipaisinsormi ja tarkka kamera, sillä hyvän kuvan ottamiseen saa ottaa about sata epäonnistunutta kuvaa, missä kooki vammailee ja kuva täytyy olla valmis ottamaan sen ohikiitävän puolen sekunnin aikana kun corgikoira näyttää edes vähän normaalilta.

Luulenpa että asia tuli selväksi :) vai jäikö kysyttävää? hooh, tehtiin me tuolla lenkillä jopa jotain muutakin kun yritettiin saada viksua kuvaa Jaguloisesta! Tadaa, kyllä kookeistakin vaan on juoksijoiksi vaikka muutamia kuukausia sitten saatiinkin nivelrikkodiagnoosi! Kunnon kuntoutuksella on nyt päästy tämmöösiin lukemiin:

Ja sitten se arki loppui pääsiäispyhät alkoi, LOMA! Päästiin Vaasaan mökille! :)

Kooki vastaan suuri, myrskyävä meri.
Ja voi kun on kuvan ottajalla taito hallussa kun on horisontti vinossa.
Mutta koira näyttää melkein viksulta.

Jaager ei aina koikein pidä siitä että mökillä valvotaan myöhään yöhön. Paimenkoirana se ei voi mennä nukkumaan ennenkuin kaikki tyypit on nukkumassa. Viimeinen ihmisolento pitää olla paimennettu nukkumaan.

Ettekö te tyhymät tajua että on nukkuma-aika?

Luovutus

Hurrrja kookipeto pelastusliivissään

Jaagerilla on mökillä koko ajan pihalla ollessa pelastusliivi päällä, koska se on niiiiin ididootti että putoilee kokoajan mereen, kun luulee olevansa ketterämpi kuin oikeasti onkaan. Huoh. Ja tappijaloilla ei myöskään kovinkaan ketterästi kavuta kallioista, kivistä rantaa takasin kuivalle maalle. Joten emäntä on tullut siihen tulokseen että typerällä koiraeläimellä saa olla pelastusliivit päällä jatkuvasti niin saa edes jonkinlaisen mielenrauhan. Ja kyllä, tälläkin mökkireissulla tua elukka putos mereen.

Onko yhtään ihme että putoilee mereen vähän väliä kun itsesuojeluvaisto on miinus viis?
Corgit on ketteriä. Not.

Ja joka kertainen jaagereliön ihmeellisyys, mikä niissä virveleissä on niin ihmeellistä? Tästä asiasta on aiemminkin ollut höpötystä http://reissukoirana.blogspot.fi/2012/06/superpaivitys.html. Noh, tässäpä oikein videomateriaalia törppöilystä. Tuossa eilen emäntä jutteli ystävänsä kanssa koirista ja tämä frendi sanoi Jaagerin olevan kyllä aikas idiootti. No seuraava materiaali ei ainakaan muuta hänen mieltään.

Joo-o. Tuo oli vaan vammailua, mutta kun alkaa kalastelemaan saa Jagusen häätää vähintään viiden metrin päähän, missä se sitten pitää kovin hämäriä ääniä, sellaisia mitä ei koirasta pitäisi edes kuulua, ja tärisee välillä koko koira niin että korvat heiluu. Kovin outua. Kovin vammaista. Kovin kookia. Ja kaikki tämä on kovin väsyttävää.

Autossa hyvä nukkua. Asento erittäin levollinen.

Viimenen pääsiäislomapäivä vietettiinkin sitten Ylistaron lakeuksilla ja emäntä tajus kuinka helkkarin maalta hän onkaan kotoosin :D Issee lähti aamulla traktoria huollettuaan ajeluttamaan emännän vanhaa Honda monkeytä ja kookieläin sekä emäntä suuntas vanhoille lenkkipoluille, eli peltotielle, oliko niitä muita lenkkipolkuja? ööö, ei. Vain peltoteitä. No ehkä vähän myös asfalttia. Niin, ja ainakin yksi mettätie. 

On se silti <3

Lakialla kookikin näköö kauas

Liian kauas. System Error.

Ennen loman loppua ja kiiruhtamista rautatieasemalle käytiin vielä treffaamassa mummaa ja Jagu sai mahan täyteen meggaraaa! Hyvä lopetus lomalle :)

Kotimatkaksi emäntä oli thooodella viksusti valinnut ruuhkajunan! Oli sit lippuja ostaessa ajatellut vain sitä että ois kiva olla suht ajoissa kotona. No kukaan muukaan ei tietty varmaan oo matkustamassa pääsiäismaanantaina klo neljän junalla mihinkään. Joopa. Onneksi oli mukava vieruskaveri kenen kanssa jutella niin matka meni rattoisasti.

Kevät! Vai onko?

Missäs sitä on lusmuiltu? Miksei oo blogia päivitelty?

Ooops, onpas alkanut kevät niin vauhdilla että on elelty hiljaiseloa täälä blogin pualella. Muuten ei kyllä oo ollu ollenkaan hiljaiseloa.

Nakkikoiran nivelrikkojuttujen vuoksi otettiin ja käytiin koirahierontakurssilla, mikä oli ihan turha reissu! Tulipa ainakin seikkailtua julkisen liikenteen menopeleillä; metrolla, lähijunalla ja ratikalla, kaikki on nyt testattu, nii ja bussillakin vähäsen. Ja totutusti hyvinhän nua on menny :) Mutta ite se hiton kurssi! Ei opittu yhtään mitään! Vähäsen siinä katteltiin koirien rakenteita, ilman mitään perehdytystä et mitä niistä pitäis katsoa, lisäksi kaikki koirat oli eri rotuisia ja ihna täysin eri rakenteisia! Hirveeen helposti kokematon silmä löytääkin sen onko kulmaukset hyvät corgilla ja kiinanharjakoiralla, joo-o. No saatiin ainakin kehuja koulutuksen pitäjältä että Jagupoijjalla on tooodella hyvät ja irtonaiset, pitkät liikkeet ja erinomaiset kulmaukset. Hierontaosiota en edes kommentoi kun sitä ei ollut melkeen nimeksikään. Kyllä lähti tulista palautetta kurssijärjestäjälle. 

No se siitä, onneksi emäntä ei kiukuspäissään kirjoottanu siitä postausta tänne, silloon ei kellään olis ollu kivaa :D Sai sieltä sentäs jotain kuvasatoa:

Ahkera opiskelija

Yllättäen ollaan reissailtukin tuola lahden takana, iloksenne pari maisemakuvaa näköalapaikalta. Leikittiin turistia, niihän me ollaankin, kai.

Tua kuvailulenkki oli kääpiöjalkaaselle eläimelle liikaa, eikä siitä ollut emännälle seuraa enään loppupäiväksi. Se vaan nukkui ketarat pystyssä keskellä lattiaa. Sitten kun alkoi näyttää elon merkkejä alkoi ilkeä emäntä koittaa leikittää koiraansa. Tulos oli aika laiskaa.

Ollaanhan me siälä aika reippaitakin oltu ja käyty jopa urheilupuistos jumppailees, se ei Jaagerin mielestä ollut kuitenkaan mikään paras idea. Vieressä oleva koirapuisto ois varmaan houkuttanu enemmän.

Reissaaminen on rankkaa,
laivan kennelin kova lattia on luksusluokan matkustamista.
 Not.

 Stadissa ei oo kauheesti maininnan arvoista tapahtunut emännälle ja kookieläimelle, tai ei ainakaan muista että olis :D Siksi kuva/videokooste sekalaisesta vammailusta, olkaatten hyvät!

High five!

Ensin oli kevät ja aivan mahtavaa

takatakatakatakatalvi! 

Kevätvammatus, taas. Miksei koirani ole normaali?

 Ja taaaaas myö ollaan tultu Tallinnasta! :) On hauskaa kun emäntä vois kävellä länsisatamaan ja lauttaan vaikka silmät kiinni kun Jaagerloinen osaa reitin ja rutiinin ihan täydellisesti. Enään ei ees ihan niin kovasti esitetä marttyyria siinä vaiheessa kun pötkökoira jätetään kennelin häkkiin matkan ajaksi. Pöh, ei tarttis esittää kun emäntä yrittää tehä koiransa olon mahdollisimman mukavaksi. On pehmeetä alustaa, raikasta vettä, nameja ja puruluu. Viime kerralla sitten koirasein päätti vetää shown luunsa kanssa kun koitimme poistua laivasta. Jaagerin oli ihan pakko saada kanniskella luutaan laivalla, kieriskellä kokolattia matolla ja paiskoa luuta ihmisjoukossa. Ihanaa.

Tallinnassa piti sitten taas hakea ekinokkoosihäätö elukkalääkäriltä, voi voi, tämä reissu ei mennyt ihan putkeen. Reilun tunnin reissusta tulikin 3h reissu :D ongelmakohtia ilmeni kolme: 1. melkein perillä Västriku loomakliniikillä emäntä huomasi että lähtökiireessä oli koiran passi jäänyt asunnolle. Fuck. noh, emäntä otti ja juoksi sellasen reilun 2km takasin, reilu 10min se otti. Mieshenkilö jäi jatkaan matkaa koiraeläimen kanssa kohti eläinlääkäriä. Kun emäntä suhautti taksilla takaasin ilmeni ongelma nro2. Lekuri olikin kiinni, vaikka sen piti olla auki vielä 20min. Parin puhelun jälkeen klinikan omistaja lähti itse tulemaan paikalle jotta saadaan koiralle napit naamaan ja eläin laillisesti takaasin suomeen. Kun koiralle oli saatu tabut syötettyä, tuli eteen ongelma 3. Ihmisillä ei ollut käteistä, ja vain käteismaksu onnistui koska kassa oli kiinni. Siinäpä sitten koko lössi hyppäsi eläinlääkärin autoon ja suunnattiin pankkiautomaatille. Lääkäri sai rahansa ja seurueemme pääsi aloittamaan kävelymatkan takaisin kotiin. Se onnistui onneksi ongelmitta. Tai no, seurueen nelijalkainen kulkija alkoi ontumaan. Great.

Että sellaanen reissu. Siitä piti palautua. Mahdollisimman ahtaassa paikassa piilossa maailmalta.

Loput lenkit Tallinnassa olikin sitten ihan vain maksimissaan 20min ettei elukan jalka rasitu. Eka takapakki sitten nivelrikkodiagnoosin jälkeen. Tällä hetkellä ei enään onnuta niin pahasti, ollaan tääl suamen pualella nyt menty ihan niin että jokatoinen päivä on pidempi lenkki (1-2h) ja joka toinen päivä on lepo päivä, eli vain pieniä max20min lenkkejä. Mutta palataas nyt hetkeksi Tallinnaan!
Emäntä löysi stoccalta ihan mahtavaa mehua!! Sitä oli pakko ostaa ihan vain pullonkorkin takia!! :) oli pullon sisältökin kyllä ihan hyvää, terveysmehua, nami nam.

Corgis RULE!!

 Seuraavaan kuvaan on hyvä lopettaa tämä postaus. Eräänä tylsänä hetkenä työaamuna emäntä surffaili pinterestissä (aijjaijjai..) ja löysi ihan mahtavan korun kuvan!!

TAHTOO!

Ja nyt emäntä voisi herätellä taas kerran keskellä lattiaa nukkuvan koiraeläimen. Se väsyi kun piti niin kovasti esiintyä vieraille jotka kävääsi taas Turusta asti! Oi kun olikin kiva nähdä heitä! :) No joo, mutta tää ihminen ja toi eläin suuntais nyt lenkille sateiseen stadiin.