Rentoa vuotta 2013!!!! :)

Harrastetaaaaan!

Taas ollaan reissun päällä, mutta ensin vähäsen muuta asiaa :)

Emännällä alko 9kk valmentautuminen päämääränä maraton! Nakkieläin (nykyään kulkee myös nimellä Pötkö-Pötkö) joutuu taas totutella juoksulenkkeihin! Ja siitäkös se ajatus sitten lähti. CANICROSS! mahtavaa. Pari viikkoo ennen emännän oman treeniohjelman alkamista alkoi Jagusen kouluttaminen koirajuoksuun. Päämääränä vain se että hullu paimenkoira lopettaisi takaviistossa paimennustyylisesti juoksemisen ja siirtyisi eteen juoksenteleen. On se hieman noloa kun ihmiset katteloo lenkkipolulilla et kuinka tuata tappijalkakoiraa rääkätään kun sitä vedetään perässä väkisin juoksulenkillä :D 

Nooooh. Eihän se ottanut kun 1,5 viikkoo ja Jaager tajus jutun juonen! WUHUU! Tänään oli oikein ilo juoksennella kun eipä tarviinnu ku huikata et mennään ja Jagu siirty eteen juokseen!!! Vielä ei ihan koko lenkkiä etualalla juokse mutta kehitystä on tapahtunut :) Paras on tietty ku pääsee juokseen sellaasille mestoille et J saa juosta irti niin se toimii oikein hyvin jäniksenä :) hih. 

Nyt sitten vaan säästään rahaa et saadaan ruveta kunnon välineurheilijoiksi ja ostaa juoksuvyö ja -remmi ja -valjaat ja..... ;)

Canicrossista ei muuten löydy ihan liikaa tietoa mistään. Ei me meinata kisaamaan ruveta (tai no, ei sitä koskaan tiiä :D) mut laji kiinnostaa. Hienosti saa yhdistettyä omat reenit ja lenkit :)

Jotaki tommoosta tietoa löyty:

http://www.motivaattori.fi/motivaattori/canicross-lyhyesti.html

en mää ainakaan löytäny valjakkourheilijoiden liiton sivuilta mitään canicrossista? Tahi sit oli hetkellinen sokeus/keskittymishäiriö/aivohäiriö hetki or something. Onko kellään tietoa lajista? :)

Sit tän emäntä tahtoo julkaista! Pualen vuoden reenit ennen maratonia! Numerot on kilometrejä :)

En nyt lähe sen suuremmin avaamaan kirjainlyhenteitä, tuskin ketään kiinnostaa :D Ja ei, Jaagerin tappijalka ei todellakaan tuu oleen mukana pisimmillä lenkeillä! Jaguboyn kilometri raja on 16km. Se on pisin juoksumatka millä se on ollu mukana ja näin olkoon :) Täysin riittävä matka kookieläimelle. Jaagerin oma maraton on se. Jeh.

Reissuja ja lenkkejä ja kaverei!

Jaager-pötkö (kebabeläimenäkin nykyään tunnettu) on taasen kotiutunut! Tai no, on ollut kotiutunut jo vähän kauemman aikaa, mutta ei sitä aina ehi päivitellä tänne, sorry!

Tästä tuleepi nyt sitten kuvapostaus kun on niin paljon hässäköity joka paikassa että kerrotaan se kuvin!! Niitä kuitenkin vaan halutaan kattella eikä emännän höpötyksiä lukea :D noh, kuvatekstit saatte kuitenkin kuitenkin. Ja ehkä jotain muutakin. 

Me oltii mökillä! Siäl oli lunta! ..ilmeisesti vähemmän ku missään muualla suomessa mutta se riitti aiheuttamaan kookieläimelle vakavan aivojumitilan.

Aivojumi vei voimat

Jaguloinen oli kyllä mökkeilyreissulla hieman katkerana siitä ettei päässyt miästen mukaan kalaan. Eihän sitä ny ois oikeesti kukaan jaksanu veneessä 7h haukkumassa virveleille. Jaageriltahan ois iteltäkin pää räjähtäny. Tai vähintäänkin ääni menny. Sepäs sai sitten jäädä naisihmisten kanssa istuttamaan kukkasipuleita :D Ja suurensuuri apuhan siitä olikin. Jea right.

Valopää

Möksäreissun jälkeen matka jatkui valopääkoiran kanssa etelä-pohjanmaalle, mistä jo aiemminkin vähän kerroin. Oli taas niin sikakivaa nakukoissun mielestä matkata junalla!

Päämäärässä odottikin sitten se ihanainen kissalauma! Tulipas todettua että Jaager on super nössö! Kissanpentuja ei voinut aluksi mennä 5 metriä lähemmäksi. sitten kun vähän totuttiin tohdittiin jo tulla metrin päähän, ja sekin teki tiukkaa. Ja jos kissi meinas tulla lähemmäs lähettiin pakoon! :D

Onhan tuo aika pelottava

.kynnet.

Kissatkin nauraa nössölle

Taatakseen nössö-jaagerin mielenrauhan emäntä otti ja lähti pitkospuureiteille lenkille.

Seinäjoki reissulla käväästiin myös monenmonessa muussa paikassa parin päivän aikana! Vähä vierailtiin emännän kaverin uudessa opiskelijaboksissakin, tämä kamuli on jaguboylle jo hyvin tuttu. Saman ystävän kanssa on menty muuttokuorman kanssa idästä länteen tietämättä palataanko enään koskaan itään. Ei palattu. Kukaan meistä.

Kuulostipa se haikeelta.

Haikee oli paluumatka Vaasaankin. Tai ei haikee, ennemminkin väsynyt.

Eipäs siin sit kauaakaan kestäny kun tuasta reissusta oli palauduttu ja päästiin Vaasan tutuille lenkkimestoille! 

Ei, se ei kakkaa, se haistelee

Heitä jotain heitä jotain heitä jotain

Water?

Maailmanlopun meininki. Kuvakin kivasti vinossa.

Pual toista viikkoa siinä vierähti, nuan vaan, ja matka Turkkuseen oli taas eessä. Jotenkin kummassa sunnuntain iltajunissa on kovasti enemmän porukkaa välillä Vaasa-Turku kuin mitä oli välillä Seinäjoki-Savonlinna. Ai nii joo, eihän Slinnaan asti ees päässy junalla! Onneksi viimeesen pualen vuoden aikana matka taittui autolla.

Himassa takaasin olikin se jo parin päivän leikkitreffit sovittu Körmyn kanssa :)

Vajaat

Petoja!!

Huh huh. Tää postaus venyy pian ihan liian pitkäksi, joten säästän teitä ja jätän juttua muihinkin kirjootuksiin :D 

Niin ja ah, saihan Jagu ja emäntä nauttia taas yökyläläisenkin seurasta himassa! Jaager raukka luuli jo että pääsee taas reissuun kun miekkonen pakkas laukkunsa ja jatkoi matkaa. Olis kovasti saanu koiran mukaan omille reissuilleen :) no ehkä ensi vuonna on sitten Jagullakin sama reissukohde edessä.

Kebabeläin kuittaa.

Lights on!

So true.

Ja taas mennään

Reissukoiraa jaksaa reissaa vaikka nykyään reissailut keskittyy vahvasti länsirannikolle. Jagu alias nakuboy sai pitkästä aikaa matkustaa autossa pohojanmaalle! Ja kyl oli luksusta ku oli koooko takapenkki tilaa! Möksälle saaristoon olikin si vähä ahtaammat olot ku joutu apukuskin jalkatilas maata kaksinkerroin :D no kyl siäl ny yks 40km menee ku joskus nakuliini on joutunu siält kattella maailmaa kevyen 400km ajan.. Raasu.
Yhden ainoan kerran emännän on käyny sääliksi pötköeläinkoiraansa. Tämä oli seurausta tyylikkäästä junasta myöhästymisestä. Se johti bussireissuun helsingistä savonlinnaan. Puolelta öin kampista bussiin, suoraan takaosaan nukkumaan, klo 7.00 parikkalassa vaihto toiseen bussiin mikä sattu, kuinka ollakaan, koulubussi! 45min yläastelaisia, jäinen tie, liian lujaa ajava kuski, pieni mutkainen tie, väsynyt emäntä ja yksi pahoinvoiva koiraeläin. En muistele lämmöllä.

No se siitä. Nyt ollaan kivasti junassa ja matka rannikolta kohti etelä-pohjanmaata taittuu oikeinkin mukavasti!! :) Jaageria oottaa perillä kissanpentulauma ja sekopää suomenpystykorva. Ou jee.

Sosiaalista elämää

Huh huh. Onpas ollut viime aikoina sekä Jagulla ja emännällä sosiaalinen elämä huipussaan. Joka viikonloppu on ollut joku kyläilemässä pari yötä ja muitakin tyyppejä käynyt kylässä. Eikä tosin se koiran elämäkään ole ollut mistään antisosiaalisimmasta päästä! Koirapuistoissa on hengailtu oikein urakalla, käväästy luonais-suomien corgien tapaamisessa (siis meitähän oli sielä tapaamisessa hurrjat kaksi immeistä ja kaksi kookia, mahtavaa :D),  ja J-boy on saanut uuden ystävän jonka kanssa voi leikkiä ja lenkkeillä, Kömmyn!

Kuvat kertoo enemmän, kirjoittajalla on writer's block or something.

wihii!

Turistit

Aivot, ne aivot, huoh

Syysreissu pohojanmaalle!

Nua vaan tuli taas reissaaltua. On se kova koira matkusteleen. No joo, Jaager pääsi käväisemää vähä pohjoisemmassa. Haa! Saa sanoo et matkattiin pohjoseen! Ennen o vaan käyty lännessä mut nyt ollaanki nii eteläs et me vaa reissaillaa pohjoosee, hih. Kivasti sama matka kilometreissä mut ajallisesti puolet.. Itä-länsi reissu junalla kesti 8h, nykynen pohjanmaanreissu 4h. Mitä ihanuutta!

Nakkikoiran reissuhajoilu alko heti aamulla kun emäntä pakkas rinkan valmiiksi ja läht päiväksi kouluun! Raukka makkara joutu sit kämpässä kattella pakattua rinkkaa ja ihmetellä et mihinköhä ny mennää :D Oli ilmeisen rankkaa hajoilua kun oli niiiiiin reipasta junaseuraa..

Sorry kuvan laatu on ihan sikahuono.. Ei muuten tajua miksi ihmeessä ei voi maata siinä omalla paikalla??! Aina pakko päästä mahdollisimman keskelle kulkuväylää..

Pari päivää sitä sit leikittiin citykoiraa ennenku päästiin MÖKILLE!! Ei se kaupungissa oleilukaan hirveen citymeininkiä kyllä ollu ku lenkille lähettii meren rantaan ja poluille :)

Hieman on syksyisen ilmat

Ja tietty, pakko kieriä märässä hiekassa

Jonka jälkeen niin onnellinen. No, suihku kutsuu, ei oo kauaa virne naamalla! Muahahahaa!

Oli aivan ihanata sekä emännästä että koirasta päästä viikonloppuna möksälle saaristoon! Jagupoitsu sai juoksennella vapaana pitkin markkia ja kuvitella olevansa vapaa. Raukka vaan ei päässy mukaan sienimettälle kun emäntä hyljättiin asumattomalle saarelle ettiin sieniä :D Jaager ei ois siel paljoo liikkunu, oli sen verran kivistä maastoa. Kasvaako kivien ja kallioiden välissä sieniä? No ei kasva!! Prkl. No ei ne muut saanu kalaakaan. Huonosti ois menny jos ois pitäny omavaraisesti elää. Ehkä Jaager ois sit mettästäny jotai. Jea right.

Ehkä niit kaloja sais täältä laiturin alta?

Sillä oli jokin ihmettelyhetki. Aivot jäi jonnekin ja kaikki oli ihmeellistä.

Pääsispä Jagusein taas ihmettelemään kalastushommiakin. Huoh. Ei se vaan opi. Nyt on jo sentäs suht hiljaa ja pysyy kauempana ku komentaa mut sit tuosta eläimestä alkaa kuulua hyvin epäkoiramaisia ääniä.

(kovasti yritin saada tähän videota, mutta epäonnistuin.. :( yritän vielä joskus uudelleen..)

Levotonta reissaamista

Vaihteeks taas matkaamme muutamat sata kilsaa. Karvaasta makkaraeläintä vähä hajottaa, joko ollaa perillä??! ..viel 3h ees, sori.

Ja wuhuu! Eka mobiilipostaus!

Uudet mestat

Ny o Jagu ja emäntä kotiutunu uuteen cityyn ja Jaagerista on nyt oikeesti tullu citykoira. Nyt voi sanoo niin hyvillä mielin kun ollaan oikeesti kaupungissa missä on useempikin ku viis korttelia :D

Kuukausi sitten oli rankka muutto kun parin päivän aikana liikuttiin lännestä itään ja taas idästä länteen, tai no, oikeestaan idästä lounaaseen. Tääl sitä ny sit ollaa jommal kummal puolen jokkee. Emmää tiiä kummal puolen :D Hämärä koirasein ei ollu millänsäkkään sellasesta jostain 1000km muuttoreissusta. Katteli vähäsen ympärilleen uudes kämpäs tyyliin "jaa, tääl mä nyt oon, oisko jo ruoka-aika?". Onneksi se ottaa kaiken niin rennosti. Jos totta puhutaan niin hajoilun aikaa oli se kun pakattiin, muutto on Jagerboyn mielestä mahtavaa kun saa olla autossa ja pääsee eri mestoihin.

J on ehtiny jo tutustua lähistön lenkkimaastoihin ja koirapuistoihin ja ollaanpa otettu pari reissuu vähä kauemmaskin! Jager pääsi reissaan paikallisbussilla, kyl oli jännää :D

Miks pitää aina näyttää niin vajaalta bussissa?

Mut on meil kyl mahtavat lenkkimaastot! Saa mennä keskustaan palloileen jos huvittaa ja puistoja sun muita on ihan lähellä.

Tuli sitte ketturepolainen lenkillä vastaan <3 Kattoin ekaks et onpas tolla
naisella kettumainen koira..hetki..sehän ON kettu!! :D

ihan kivat iltalenkki maisemat

Otettiinpas tos viime viikonloppuna sit retki Ruissaloon viikonloppuvieraan kera. Oli pirun hienot maisemat ja luontopolkuja meni vaikka kuinka paljon ristiin rastiin. Jotaki 4h siellä sit vierähtikin :) Yökyläläinen ei ehkä ollut ihan yhtä innoissaan kun emäntä ja nakkikoira siitä et otettiin lauantai aamupäivän kuluksi tuollainen kevyt vaellusreissu :D

onkohan se emäntäkään niin kovin viksu, pus pus

huvittaasko mennä uimaan?

Kyllä.

Mitenköhän sais tualle karvaselle nakkipötkölle, jota joskus harhaan johtavasti koiraksi kutsutaan, kehitettyä itsesuojeluvaiston. Siis kyllähän sitä pelätään kaikkea mitä ei tarttis, niinku postien tippumista postiluukusta, liikennemerkkiä jonka joku toosi fiksu humalainen on yöllä kantanu kerrostalon sisäpihalle. Joo, oli mielenkiintoista lähtee aamulenkille ja melkeen kompastua stop-merkkiin, jollain on ollu hyvä yö. :D Niin siis, kaikkea sellaista pelätään mikä ei voi satuttaa, mutta kun pitäis pelätä jotain niin sehän on todella kiinnostavaa!

Se niin saa kohta turpaan

Voi kun tonne pääsis, ihan vähän vaan paimentaan. Jea right.

Mitä sitä tuli tehtyä, part II

Ja kesän ajan kuulumiset jatkuupi..

Nakkikoira ehti kyllä olla vaikka ja missä. Tietty mökkeiltyä tuli oikeinkin paljon, ja siitähän Jagr oli oikeinkin mielissään kun pääsi pois citykämpän "ahtaista" neliöistä juokseen vapaana pitkin möksätonttia. Ei hihnaa, ei aikataulua, ei komentelua (no kyllä emäntä ihan vähän ehkä yritti pitää jotain järjestystä yllä, mutta huonolla menestyksellä, kröhöm.).

Tua eläin, joka joskus hämäävästi koiraa muistuttaakin, on kyllä hyvin kaukana siitä villistä sudesta mitä sen esi-isät on joskus aikanaan ollut. Kamala maanittelu ja suostuttelu ja lahjominen ja komentaminen että sen saa metsään! Koita nyt siinä mennä sienestämään ja marjastamaan kun koira jää tielle seisomaan ilmeella "en muuten vasrmasti tuu! Sielähän on risuja ja märkää ja vaikia kulkusta ja vaikka mitä, ehkä eläimiäkin!" Pysyis vaan siinä citykoiran roolissa ja vahtis ohikulkijoita partsilta. Nyt kun kesän ajan asunnossa oli oikein oikea parvekekin! Sielä pystyi hengaan ja J näki sieltä tielle rannalle! Jee! Niin no niin, sain mää sen eläimen pari kertaa sinne mettään asti.

omnomnom, mustikoota

Etsi kuvasta kookieläin

Haaa! Saipas Jagu kokea oikein kunnon luonnonläheistä elämääkin kun otettii ja pakattii vene ja lähettii retkelle avomeren tuntumaan! Siel sitte ihmeteltii yks yö teltassa pienellä asumattomalla saarella :) Makkaraisesta tuli kyllä heti esiin alkukantaisia vaistoja kun se alkoi tehdä omia pesiä ympäri hiekkarantaa. Sen pesät ei vaan olluut kovin vakuuttavia, ei niiden suojassa kauaa pärjäis. Pari kertaa vähä kaivetaa hiekkaa, kuopan syvyys ehkä 2cm, vähä pyöritää ja pistetää siihe maata. Ei kovinkaan vakuuttavaa. Ei ollenkaan. Onneks oli teltan eteinen mis pysty nukkuun :D Ja olihan se kiva herättää ihmiset mukavalla murinalla keskellä yötä, tunkee ulos teltasta ja murista avomerelle. Hämärä.

iltapalaa <3

Leirikeittiö ja yks nälkäänen kooki

sillon aika komia liivi

Kesään mahtu viel vaikka mitä muuta! Juhannusta ja kalareissuja ja koirarantoja ja ja ja... Jaagerilla on kyllä yksi pieni ongelma ton kalastuksen kans. Elukka rakastaa olla veneessä ja merellä mutta ootas kun otetaan esiin virveli! Herranen aika! Het ku joku alkaa heitellä nii alkaa huuto. Kesän aikana nakki oppi jo vähä pitään kitansa kii mut silti huvittais huutaa. On raukka kai niin innoissaan. Tai jotain. Ei ota selvää.

voisko olla jo ensi kesä